Saltasta jatkettiin lauantaina aamupäivällä bussilla kohti Jujuyita. Bussi lähti noin tunnin myöhässä, koska moottoriin oli tullu joku vika. Matka makso 90 pesoa eli alle 9e...saman verran ku teleferico Saltassa. Matka Jujuyihin kestikin vaan pari tuntia eli puolet vähemmän ku oltiin luultu. Etsittiin meiän hostel ja tutustuttiin kylään.
Jujuyissa on 200 000 asukasta ja ainaki näin parin päivän tuntemuksella vaikuttaa paljon köyhemmältä ku Salta, joka on väkiluvultaan vähän Helsinkiä pienempi. Tai kun laskeuduttiin bussista Jujuyin asemalle nii näytti just siltä, miltä olin ajatellut lattareissa näyttävän sen perusteella, mitä olin Ecuadorissa nähnyt. Aseman lähistö oli täynnä pieniä katukojua vierivieressä, joiden välissä mahtu just yks ihminen kävelemään. Jokaisessa kojussa soi eri musiikki ja myyjät huuteli tarjouksia ja koko ajan joku oli työntämässä käteen jotain ruokaa tai lehtiä tmv. Rinkkojen kanssa oli siis oikein miellyttävää kulkeä ympäriinsä ennen ku päästiin hostelliin asti. Asemalla varmaan viis tyyppii tuli heti kauppaamaan bussilippuja turisteille, mutta heti ku sanottiin, että asutaan Buenos Airesissa, nii kaikki katos samantien. Saltassa näky vähän joka puolella turisteja, mutta Jujuyissa ei olla törmätty yhteenkään (paitsi tietty hostellissa). Mutta oli siis jännä huomata miten kahden tunnin ajomatkalla maisemat ja kylät muuttuu ihan täysin. Buenos Airesissa ei myöskään vietetä kpvinkaan merkittävästi siestaa, mutta pääkaupungin ulkopuolella kyllä. Klo 13 kaikki kadut tyhjeni ihan kokonaan, kaikki meni kiinni ja ketään ei näkyny missään. Ja vastaavasti klo 17-18 kadut täytty yhtäkkiä ja elämä alko taas. Tuntuu, että oltais ihan eri maassa ku missä Buenos Aires.
 |
| Vähän erilainen joulukuvaelma |
Jujuyissa ei varsinaisesti ei ole mitään nähtävää, mutta täältä parin tunnin säteellä on useita kohteita kuten esimerkiksi Purmamarcan Cerre de los siete colores, "seitsemän värin vuoret", joka oli meiän pääasiallinen vierailukohde. Oltiin katottu ennakkoon, että järjestetään erilaisia kiertoryhmäajeluita tuolla Purmamarcassa vuorten ympärillä, mutta me päädyttiin kiertämään niitä omatoimisesti kävellen, mikä tuli paljon halvemmaksi. Salta ja Jujuyin korkeus meren pinnasta on vähän päälle 1km, mutta Purmamarcassa alkoi ~2,4km korkeus jo vähän tuntua ku alotettiin kiertäminen. Purmamarcassa asuu noin 500 henkilöä ja aimaran kielellä Purmamarca tarkottaa "aavikon kaupunki" tai "piilotettu kaupunki". Vähän beduiini-fiilis kieltämättä tuli ku aurinko oli niin voimakas, että oli tollasel muutaman tunnin kävelyl oli pakko pitää pitkähihasta ja huppua. Ja ennen kaikkea, koska varsinki iltapäiväl tuuli niin kovaa ja maa oli niin kuiva, että kaikki hiekka nous sellaseks hiekkatuuleksi. Aamulla Jujuyissa oli tosi pilvistä ja kylmä ja ajateltiin jo ettei nähä vuoria tai niitä värejä ollenkaan, mutta onneks ylöspäin noustessa selkeni ja sitten aurinkoa riittikin. Jännä oli myös, että keskipäivällä esim. varjossa oli oikeasti kylmä, mutta auringossa todella kuuma ja palo samantien jos ei ollut mitään suojaa. Sitä sanotaan, että Perussa toi on vielä voimakkaampi.
 |
| kokalehti-teetä. Olin luullu, että toi on enemmän Bolivian juttu, helpottamaan olemista niin ohuessa ilmassa. Mut nähtävästi täälläki jo. |
 |
| Laamaa!!! |
Huomenna matka jatkuu kohti Boliviaa. Ensin mennään täältä bussilla Argentiinan puoleiseen rajanylityspaikkaan, josta kuulema kävellään rajan yli Bolivian puoleiseen rajanylityspaikkaan ja tehdään kaikki paperiasiat. Ja sit toivottavasti löydetään joku bussi kohti La Pazia (Bolivian pääkaupunki). Bolivian läpi matkan pitäs kestää joku 20h. Vähän jännitää toi rajanylitys ja koko Bolivian läpi kulkeminen yhel kertaa.
Kommentit
Lähetä kommentti