Reppureissu osa 4: Joulu La Pazissa
La Paz on 3,6 km korkeudessa ja kaikki, joiden kanssa oltiin puhuttu kerto, että kun ne oli saapunut tänne, niin parin askeleen jälkeen oli pitäny pysähtyy hengittämään. Mutta mulla ei kyllä ole ollut mitään suurempia ongelmia. Ekana päivänä särki vähän päätä, mikä voi tietty johtua myös pitkästä bussimatkasta, jonka aikana en juuri nukkunut tai syönyt. Ja varmasti myöd sillä on vaikutusta, että Argentiinasta noustiin pikkuhiljaa koko ajan ylöspäin, eikä niin, että oltais tultu lentokoneella nopeesti kerralla. Jännä on myös, että hapen vähyyden takia täällä ei kuulema ole pelkoa tulipaloista.
Tultiin tänne 23.12. iltapäivällä ja sillon ei juuri tehty muuta kuin ihasteltiin reissun tähän mennessä parasta hostellia, juotiin kokalehtiteetä ja käveltiin vaan hostellin lähistöllä.
Tää on vähän saman tyyppinen ku Ecuadorin Quito, mutta vielä vaikuttavampi, koska vuoret ympäröi tätä joka suunnassa. Tai tää on vähän niinku teemuki tai joku kulho, jonka pohjalla on keskusta ja asutus yltää vuoren rinteiden ylös asti. Ilmakin on oikeestaan tosi miellyttävä. Sellanen raikas vuoristoinen kuiva ilma, aurinko paistaa ja joku 20 astetta lämmintä, tosin illalla näyttää menevän jopa lähelle nollaa. Mutta silti tykkään enemmän tällasesta ku Buenos Airesin kesän +40 ja tosi kostee llma. Vielä ei oo onneks satanu kauheesti, vaikka sadekaudessa aletaan jo olla. Enkä oo ees palanu, vaikka aurinko on hyvin voimakas melkein 4km korkeudessa.
Jouluaatto alkoi perinteisen salteñan syömisellä ja kaupungilla kävelyllä. Tavattiin couch surfingin kautta täällä asuva tyyppi, joka esitteli meille kaupunkia. Ilman sitä ei tiedettäis puoliakaan miks ja miten jotkut asiat toimii. sen hengailun jälkeen käytiin ostaa bussilippu Cuscoon.
Jouluaattona illalla hostelliin järkättiin jouluillallinen. Se oli perinteinen bolivialainen joululautanen, johon sisälty choclo, neljää eri lihaa ja peruna, ja paljon lientä. Ei oltu koko päivänä syöty salteñan jälkeen mitään, koska oltiin maksettu se jouluillanen ja ootettiin sitä toiveikkaasti siihen aikaan ku oltiin ilmotettu...mutta tietenkin täällä kun ollaan, niin alotettiin syömään noin neljä tuntia myöhemmin. Illallisella oli noin 15 hlöä kymmenestä eri maasta eli tunnelma oli oikein hyvä. Ruoan jälkeen alko bileet ja kaikki tanssi ja soitti musiikkia omista maista (tai no lähinnä lattarit). Illallisella tutustuttiin Uus-Seelantilaiseen, jonka kanssa hengattiin sitten koko joulupäivä. Se ei puhunu espanjaa lähes ollenkaan, eli harjotettiin englantia se päivä.
Joulupäivä alotettiin telefericolla. Ajateltiin, että se olisi samanlainen turistijuttu ku Saltassa, mutta yllätyttiin suuresti ku huomattiin, että paikallisethan käyttää sitä julkisena liikennevälineenä teemukin pohjalta reunalle ja takas. Ylhäällä löydettiin valtava markkina-alue, sellanen siis, josta paikalliset ostaa kaiken. Oltiin sen koko alueen ainoat ulkomaalaiset. Se oli kyllä aika uskomaton paikka, ja varsinki ku löydettiin se sattumalta. Tai luultiin, että telefericon ylhäällä odottaa vaan hieno maisema. Odotti kyllä sekin, mutta se markkina-alue oli kuin toinen maailma. Oli shamaania heiluttamassa jotain loitsutulta ja porukkaa myymässä ihan kaikkea mahdollista muttereita ja työkaluja, elektroniikkaa, vaatteita ja ruokaa. Toisaalta oli myös vähän surullista nähä kun alle viisi vuotiaat lapset myy noita tavaroita tai kävellessä vetää hihasta ja pyytää rahaa. Iltapäivällä kiivettiin sellaselle näköalapaikalle, josta näky lumihuippuset vuoret. Illalla oltais haluttu ostaa ruokaa ns. normaalista ruokakaupasta, mutta sellasta ei mistään löytynyt ja pikkukojut oli joulupäivän takia kiinni. Jouluaattona sen sijaan oli keskiyöhön asti kadut ihan täynnä porukkaa, ja oli joulupäivänäki verrattuna vaikka Helsinkiin
.
Tultiin tänne 23.12. iltapäivällä ja sillon ei juuri tehty muuta kuin ihasteltiin reissun tähän mennessä parasta hostellia, juotiin kokalehtiteetä ja käveltiin vaan hostellin lähistöllä.
Tää on vähän saman tyyppinen ku Ecuadorin Quito, mutta vielä vaikuttavampi, koska vuoret ympäröi tätä joka suunnassa. Tai tää on vähän niinku teemuki tai joku kulho, jonka pohjalla on keskusta ja asutus yltää vuoren rinteiden ylös asti. Ilmakin on oikeestaan tosi miellyttävä. Sellanen raikas vuoristoinen kuiva ilma, aurinko paistaa ja joku 20 astetta lämmintä, tosin illalla näyttää menevän jopa lähelle nollaa. Mutta silti tykkään enemmän tällasesta ku Buenos Airesin kesän +40 ja tosi kostee llma. Vielä ei oo onneks satanu kauheesti, vaikka sadekaudessa aletaan jo olla. Enkä oo ees palanu, vaikka aurinko on hyvin voimakas melkein 4km korkeudessa.
Jouluaatto alkoi perinteisen salteñan syömisellä ja kaupungilla kävelyllä. Tavattiin couch surfingin kautta täällä asuva tyyppi, joka esitteli meille kaupunkia. Ilman sitä ei tiedettäis puoliakaan miks ja miten jotkut asiat toimii. sen hengailun jälkeen käytiin ostaa bussilippu Cuscoon.
Jouluaattona illalla hostelliin järkättiin jouluillallinen. Se oli perinteinen bolivialainen joululautanen, johon sisälty choclo, neljää eri lihaa ja peruna, ja paljon lientä. Ei oltu koko päivänä syöty salteñan jälkeen mitään, koska oltiin maksettu se jouluillanen ja ootettiin sitä toiveikkaasti siihen aikaan ku oltiin ilmotettu...mutta tietenkin täällä kun ollaan, niin alotettiin syömään noin neljä tuntia myöhemmin. Illallisella oli noin 15 hlöä kymmenestä eri maasta eli tunnelma oli oikein hyvä. Ruoan jälkeen alko bileet ja kaikki tanssi ja soitti musiikkia omista maista (tai no lähinnä lattarit). Illallisella tutustuttiin Uus-Seelantilaiseen, jonka kanssa hengattiin sitten koko joulupäivä. Se ei puhunu espanjaa lähes ollenkaan, eli harjotettiin englantia se päivä.
Joulupäivä alotettiin telefericolla. Ajateltiin, että se olisi samanlainen turistijuttu ku Saltassa, mutta yllätyttiin suuresti ku huomattiin, että paikallisethan käyttää sitä julkisena liikennevälineenä teemukin pohjalta reunalle ja takas. Ylhäällä löydettiin valtava markkina-alue, sellanen siis, josta paikalliset ostaa kaiken. Oltiin sen koko alueen ainoat ulkomaalaiset. Se oli kyllä aika uskomaton paikka, ja varsinki ku löydettiin se sattumalta. Tai luultiin, että telefericon ylhäällä odottaa vaan hieno maisema. Odotti kyllä sekin, mutta se markkina-alue oli kuin toinen maailma. Oli shamaania heiluttamassa jotain loitsutulta ja porukkaa myymässä ihan kaikkea mahdollista muttereita ja työkaluja, elektroniikkaa, vaatteita ja ruokaa. Toisaalta oli myös vähän surullista nähä kun alle viisi vuotiaat lapset myy noita tavaroita tai kävellessä vetää hihasta ja pyytää rahaa. Iltapäivällä kiivettiin sellaselle näköalapaikalle, josta näky lumihuippuset vuoret. Illalla oltais haluttu ostaa ruokaa ns. normaalista ruokakaupasta, mutta sellasta ei mistään löytynyt ja pikkukojut oli joulupäivän takia kiinni. Jouluaattona sen sijaan oli keskiyöhön asti kadut ihan täynnä porukkaa, ja oli joulupäivänäki verrattuna vaikka Helsinkiin
tässä vielä pari kuvaa alhaalta keskustasta:
Kommentit
Lähetä kommentti