viimeinen viikko

Tänään on tasan viikko aikaa jäljellä Buenos Airesissa ennen Suomeen paluuta. Tuntuu, että siitä ku oli viel kuukaus aikaa on tosi kauan. Mutta toisaalta viis kuukautta on menny suhteellisen nopeesti, varsinki ku oli joulu ja kesäloma nii tää aika täällä jakaantu aika selkeesti kolmeen osaan, joiden aikana tein ihan eri juttuja.

Kun aloin miettiä, että mitä kaikkee onkaan tullu tehtyy tänä aikana Buenos Airesissa, nii tuntu että mitäs tässä sen ihmeellisempiä, sitten luin tän mun koko blogin läpi ja sit sitä muistu mieleen. Erityisesti blogia läpi lukiessa tajusin, miten paljon oon oppinu tästä kaupungista, liikkumaan täällä ja ymmärtämään miks asiat toimii jollain tietyllä tavalla. Nyt loppuajasta varsinki ku nähtiin melko usein sen meiän suomalais-argentiinalais -porukan kaa (ja tietty ne tanssitunnit) nii korostu se fiilis, että oon onnistu luomaan arjen myös tänne projektejen ulkopuolelle. Ja ehin käydä vihdoin myös tango-tunnilla, jonne oon alusta asti yrittäny.

Hostellissa asuminen viiden kuukauden ajan on ollu kokemus. Löytyy hyvät ja huonot puolet. Erityisesti kaipaan jääkaappia, jota ei käytä noin 20 muutakin tyyppiä, ja sitä, että voi olla varma ettei kenellekään ole tullut mieleen tehdä ruoka-inventaariota ja heittää kaikki ruoat pois, jotka sen mielestä vaikuttaa huonoilta. Ja tietty tilanpuute, että aina pitää ostaa enintään kahen päivän ruoat, koska minnekään ei mahu säilömään. Ja kukaan ei viitsi siivota, koska ajatellaan ettei se ole oma tehtävä, ja että joku kuitenki sotkee kohta uudestaan. Mun kaikki vaatteet on ollut rinkassa ja muovikasseissa viis kuukautta eli siihenkin kaipaa jo vaihtelua.

Toisaalta koko ajan pääsee ja joutuu kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja neuvottelemaan, että tiskataanko riisikattila oman käytön jälkeen vai aina sillon ku alotetaan tekee ruokaa eli jonku toisen jäljiltä. Tai että pidetäänkö liikkumatilaa pienentävää suihkuverhoa lattiakynnyksen sisäpuolella vai jätetäänkö verho auki, jollon koko vessa tulvii suihkun jälkeen. Kuitenkin tykkään, että arjessa vaihdetaan kielestä toiseen ja puhutaan ihan sekasin kaikkee. oon päässy käyttää enkkun lisäks ja ranskaaki ja oppinu vähän tanskaa. Vaikka puhutaanki espanjaa koko ajan, mutta nyt uudet vapaaehtoset ei puhu lähes ollenkaan espanjaa, nii niiden kanssa käytetään muuta.

Nyt vielä viimeset kerrat kouluavustamisessa, ja ens viikko menee varmaan aika kiireessä muutenki.
Huomenna meillä on neljän vapaaehtosen kaa yhteisläksiäiset meiän hostellin kattoterassilla.

Tässä vielä valokuvia Hagamos lo imposiblen kesäkauden sulkemispäivästä ja Metaforan karnevaalista:













Cuba piiloutuu kesäkauden turistivilinältä



























Kommentit