12h jäljellä Buenos Airesissa
Mun ja Milenan läksiäiset on kestäny nyt yhteensä melkein kaks viikkoo erilaisilla kokoonpanoilla, ku ollaan vähitellen lopetettu projektit ja käyty viel sanoo heipat muutamille kavereille. Tänää illalla käytiin vielä kolmistaan Milenan ja argentiinalaisen Matiaksen, joka asuu tääl hostellissa, kanssa illallisella "parillalla". Huomen aamulla vielä nopeet hyvästit ja yheksältä lähen ettimään lentokenttäbussia.
Käytiin Milenan kanssa toissapäivänä järjestön toimistossa palautekeskustelemassa vastuuhenkilön kanssa. Se oli todella mukava keskustelu; kirjotettiin mielipiteemme järjestöstä ja projekteista ja sit keskusteltiin niistä. Vastuuhenkilö anto tosi lämmintä palautetta ja kehu meiän luonteenpiirteitä ja luki meille todistukset jotka tullaan saamaan tästä :)
Neljän kuukauden projekteissa olon aikana ajattelin, että koska mulla on niin paljon eri projekteja, en ehi olla yhessäkään niin kauheen tiiviisti ja luoda kovin syvällisiä suhteita. Eli ajattelin, että hyvästit tulee menee melko helposti. Jostain syystä kuitenkin kaikki tyypit projekteissa lähenty tosi paljon parin viimesen viikon aikana ja niin lähtemisestä tulikin tunteekkaampaa. Osassa kouluavustamisprojekteista tyypit on tosi turhautuneita eka tutustumaan muutamassa kuukaudessa tai pidemmässäkin ajassa, ja sit aina joutuu sanoo heippa uudestaan. Niissä lasten kesäaktiviteetti-projekteissa puolestaan monet lapset näki ekaa kertaa ulkomaalaisia ja varsinki mun toisessa projektissa ne ei voinu mitenkään käsittää, että miten niin lähetään pois.
Rinkka alkaa olla pakattu. Milena lähtee kaks päivää mun jälkeen, ja koska mulla jäi aika paljon kiloja käyttämättä rinkassa, ja sillä taas menee melko paljon yli, nii päätettiin, että mä otan osan sen tavaroista Suomeen ja kesäkuussa se saa ne takas ku meen moikkaamaan sitä Ranskaan.
Onhan sitä tavallaan vähän epäuskonen olo, että huomenna oon jo toisella puolella maailmaa. Tavallaan sitä ehti jo tottua tähän elämänmenoon täällä. Mutta silti on ihan hyvä aika palata Suomeen :)
Kirjotan tänne varmaan vielä jotain paluumatkasta ja siitä, mitä jään kaipaamaan täältä. Ja samalla lopetan tästä vapaaehtoistyöreissusta kertomisen. Ajattelin, että tän blogin idea vois olla, että seuraavilta reissuilta myös kirjottaisin tähän samaan urliin.
Nyt yritän nukkua vähän, 7 tunnin päästä oon jo viittelöimässä taksia.
Käytiin Milenan kanssa toissapäivänä järjestön toimistossa palautekeskustelemassa vastuuhenkilön kanssa. Se oli todella mukava keskustelu; kirjotettiin mielipiteemme järjestöstä ja projekteista ja sit keskusteltiin niistä. Vastuuhenkilö anto tosi lämmintä palautetta ja kehu meiän luonteenpiirteitä ja luki meille todistukset jotka tullaan saamaan tästä :)
Neljän kuukauden projekteissa olon aikana ajattelin, että koska mulla on niin paljon eri projekteja, en ehi olla yhessäkään niin kauheen tiiviisti ja luoda kovin syvällisiä suhteita. Eli ajattelin, että hyvästit tulee menee melko helposti. Jostain syystä kuitenkin kaikki tyypit projekteissa lähenty tosi paljon parin viimesen viikon aikana ja niin lähtemisestä tulikin tunteekkaampaa. Osassa kouluavustamisprojekteista tyypit on tosi turhautuneita eka tutustumaan muutamassa kuukaudessa tai pidemmässäkin ajassa, ja sit aina joutuu sanoo heippa uudestaan. Niissä lasten kesäaktiviteetti-projekteissa puolestaan monet lapset näki ekaa kertaa ulkomaalaisia ja varsinki mun toisessa projektissa ne ei voinu mitenkään käsittää, että miten niin lähetään pois.
Rinkka alkaa olla pakattu. Milena lähtee kaks päivää mun jälkeen, ja koska mulla jäi aika paljon kiloja käyttämättä rinkassa, ja sillä taas menee melko paljon yli, nii päätettiin, että mä otan osan sen tavaroista Suomeen ja kesäkuussa se saa ne takas ku meen moikkaamaan sitä Ranskaan.
Onhan sitä tavallaan vähän epäuskonen olo, että huomenna oon jo toisella puolella maailmaa. Tavallaan sitä ehti jo tottua tähän elämänmenoon täällä. Mutta silti on ihan hyvä aika palata Suomeen :)
Kirjotan tänne varmaan vielä jotain paluumatkasta ja siitä, mitä jään kaipaamaan täältä. Ja samalla lopetan tästä vapaaehtoistyöreissusta kertomisen. Ajattelin, että tän blogin idea vois olla, että seuraavilta reissuilta myös kirjottaisin tähän samaan urliin.
Nyt yritän nukkua vähän, 7 tunnin päästä oon jo viittelöimässä taksia.
Kommentit
Lähetä kommentti