Tammikuinen viikko Islannissa

Ensimmäinen suunnitelma Islannin matkallemme oli, että vuokraisimme auton, jolla kiertelisimme mukavasti ja kätevästi viikon ajan ympäriinsä. Asiaa kuitenkin tarkemmin mietittyämme ja talvisia tiekokemuksia luettuamme lopulta päätimme, että mukavan kätevä ja vuokra-auto eivät molemmat sovi meidän viikkoomme täällä kertaa. Lopulta vuokra-auto vain kahdestaan olisi tullut myös vähän kalliimmaksi kuin tourit, joille lopulta menimme. Tammikuun alussa päivänvalon aika rajoittuu vain noin klo 10.50-16.20 välille, joten ajattelimme, että autosta ehkä hyötyisi enemmän kesällä, kun ajomatkan voi käyttää tehokkaammin maisemien katseluun, eikä tarvitsisi kiirehtiä valon mukana.

Päätimme, että Reykjavikiin tutustumisen lisäksi haluamme ainakin käydä katsomassa Snæfellsnesin niemimaan alueen lännessä, kiertää Golden Circlen ja käydä Blue Lagoonissa. Bussiyhteyksiä kyseisille alueille oli melko vähän, joten päätimme osallistua opastetuille toureille. Tourit tuntuivat ajatuksena aluksi epämukavilta aikataulutetun ison ryhmän ja bussin kanssa, mutta lopulta ne olivatkin positiivinen yllätys.

Päivä 1
Saapuminen Reykjavikiin

Lensimme Helsingistä aikaisin aamulla SASilla Osloon, josta parin tunnin vaihdon jälkeen saavuimme Reykjavikiin klo 12. Lentokentältä Reykjavikin keskustaan olisi päässyt vähän alle tunnissa Fly Bus -turistikuljetusbussilla, mutta halusimme säästää tässä ja mennä puolet halvemmalla paikallisbussilla. Paikallisbussi kulki tuohon aikaan päivästä 1krt/2h, joten odottaessamme saimme seurata, miten säätila vaihteli hetkessä auringonpaisteesta vesisateeseen ja rakeisiin ja harmaaseen tihkuun. Nostimme kentällä Islannin kruunuja ja rikoimme rahaa bussia varten, sillä Islannissa lipun voi ostaa kuskilta, mutta vaihtorahaa ei saa. Myöhemmin tosin huomasimme, että Fly Bus olikin maksanut ”vain” 22e, kun aluksi ymmärsimme sen maksavan yli 30e. Noh, bussimatka kesti vähän yli tunnin, mutta pääsimme kiertelemään asuinalueiden läpi, minkä aikana myös sää selkeni.

Ensimmäisen päivän iltana kävelimme Reykjavikin keskustassa ja ostimme ruokaa evääksi tulevien päivien retkille. Keskustassa oli ravintoloita vierivieressä ja ruokalistoja silmäillessä kaupungin kallis hintataso hahmottui varsin hyvin. Kyllähän etukäteen jo tiesi, ettei Islanti ole mikään edullinen kohde, mutta silti hinnat hieman yllättivät, ja oikeastaan myös vaihtoehtojen vähyys. Toki vain viikon matkalla ei ehkä ehtinyt löytää niitä edullisimpia paikkoja, mutta lounastarjouksienkin aikaan halvimmat annokset olivat paria kymppiä. Ja ilta-aikaan perusravintoloissakin annokset olivat 30e ja yli. Kalaruokia oli tarjolla paljon ja ne olivatkin hyviä. Löysimme kehuja saaneen Svarta Kaffi -ravintolan, jonka erikoisuus oli ”keitto leivässä”. Se tarkoitti isoa sämpylää, joka toimi lautasena. Sämpylän keskelle kaiverrettiin kolo, johon keitto kaadettiin.

Majoituimme ensimmäiset kolme yötä Guesthouse Aurora -nimisessä puutalohostellissa, jossa maksoimme yhteensä kolmelta yöltä kahden hengen huoneesta 250 e sisältäen aamupalan. Hostellissa oli myös mahdollisuus käyttää jääkaappia, johon saimme hyvin eväitä retkiä varten. Viimeiset kolme yötä puolestaan vietimme Travel Inn -hostellissa, joka oli ehdottomasti huonompi kuin ensimmäinen. Se oli hieman halvempi, mutta ei sisältänyt aamupalaa. Travel Innissä ei myöskään ollut jääkaappia tai keittiötä. Maksoimme kolmelta yöltä kahden hengen huoneesta 206e.


Päivä 2
Blue Lagoon

Aamulla heräsimme 23m/s tuuleen ja jäätävään kaatosateesen, joka onneksi kuitenkin laantui muutamassa tunnissa. Tämän päivän pääkohde oli Blue Lagoon, jonne oli pitänyt varata liput jo etukäteen. Lippuvaraus tehtiin aina jollekkin tunnille, sillä sisäänpääsy Blue Lagooniin oli rajattua. Olimme tehneet varauksen edeltävällä viikolla, jolloin suurin osa päivänvalon ajoista olivat jo loppuunvarattuja. Ehdimme kuitenkin saada varauksen klo 13, joka osoittautui täydelliseksi ajaksi valon puolesta ja kyseisenä päivänä myös ilman puolesta.

Blue Lagoon sijaitsee noin 1h ajomatkan päässä Reykjavikista, ja lipun oston yhteydessä oli mahdollista ostaa myös bussikuljetus sinne ja takaisin. Kuljetus oli kätevä sillä, Reykjavikista Blue Lagoonille ei pääse mitenkään muuten kuin omalla autolla tai kuljetuksella. Olimme varanneet kuljetuksen hieman yliarvioiden ajan, joten emme päässeet heti sisään.

Odotellessamme kuljimme Blue Lagoonin vieressä olevan muutaman sadan metrin pituisen polun, jonka varrella pääsee katselemaan geotermistä maisemaa ja sinisiä lampia. Lagoonin sininen väri johtuu hohkasilikaatti-mineraalista sekä sen ja levän tavasta heijastaa auringon säteilyä. Lagoonissa halukkaat saivat kokeilla myös hohkasilikaatti- ja levä-kasvomaskeja. Uima-alue oli yllättävän iso ja vaikuttavan näköinen, kun alueen reunat olivat mustaa ja rosoista kiveä. Vesi oli 37-40 asteista ja eri alueilla tunsi, miten jossain kohdissa oli kuumempi piste kuin toisessa.

Kokonaisuudessaan Blue Lagoon oli kiva kokemus, vaikka ylihinnoiteltu kylläkin (sisäänpääsy + edes takaisin kuljetukset 102 e/hlö), mutta näin yhden kerran kokemukseksi hyvä. Olin kuvitellut paikan aivan tupaten täyteen, mutta siellä olikin vain paljon porukkaa. Onneksi oltiin ostettu normaalista ruokakaupasta eväitä mukaan, sillä Blue Lagoonin kahvilassa 20e sämpylät, eivät olleet opiskelijan budjetille.


Päivä 3
Snæfellsnesin niemimaa

Reykjavikissa näkee koko ajan erilaisia busseja tuomassa ja viemässä porukkaa kaikennäköisille toureille ja tuntuu, että matkoja ja kuljetuksia myydään joka kadunkulmassa ja jopa lennon aikana. Olimme varanneet etukäteen Get Your Guide -yhtiöltä 11h kiertoretken Snæfellsnesin niemimaalle (96e/hlö). Tourit olivat hyvin organisoituja ja kaikkiin sisältyi nouto joko oman majoituksen ovelta tai lähistöltä. Meidän pick up -paikka oli hostellin viereinen kirkko, johon bussi saapui kahdeksalta. Matka jatkui kokoontumispaikkaan vähän kaupungin ulkopuolelle, jossa lastauduttiin varsinaisiin retkibusseihin. Tässä vaiheessa oli vielä pilkkopimeää ja maisemia ei juuri näkynyt. Oppaamme oli tosi hyvä, ja hän puhuikin lähes taukoamatta kertoen Islannin historiasta, luonnosta ja saagoista. Retken aluksi poikkesimme nopeasti yksityishenkilön tilalla, jossa oli jotenkin hieno kaivo, josta sai maistaa kuulemma hyvin mineraalipitoista ja ravinteikkaan terveellistä, raudanmakuista, vettä.

Matka jatkui kohti Arnarstapia, jossa teimme puolen tunnin kävelyn Gatklettur-kivikaaren luona jyrkänteellä meren rannassa. Sieltä jatkoimme kohti Snæfellsnesin kansallispuistoa, jonka läpi ajoimme. Kansallispuiston alueella pysähdyimme Dritvik Djúpalónssandur -rannalla, joka on Islannin aivan läntisin kärki. Ranta on kuuluisa sen mustasta hiekasta ja hyvin tasaisen pyöreiksi hioutuneista kivistään. Djúpalónssandurissa on myös kuvattu muun muassa Game of Thrones -sarja.

Niemenkärjen kierrettyämme ajoimme pieneen Grundarfjordur-kylään, jossa saimme ostaa monni-keittoa lounaaksi. Reykjavikin jälkeen ajomatkalla oli tullut vastaan vain muutamia yksittäisiä taloja, niin oli hauska nähdä myös islantilainen kylä. Kylän jälkeen aloitimme matkan takaisin Reykjavikiin. Matkalla pysähdyimme vesiputouksen luona, jonka jälkeen ajoimme vuorien yli suoraan takaisin Reykjavikiin. Kaiken kaikkiaan reittiin mahtui noin 429 km. Sää oli koko päivän ajan suhteellisen hyvä. Oli ajoittain utuista, mutta ei juurikaan satanut. Maisemat olivat hienoja ja opas oli erittäin hyvä, joten tämä oli ehkä viikon paras reissu.

Päivä 4
Golden Circle

Kultaisesta kierroksesta sanotaan, että vähintään se täytyy Islannissa nähdä, jonka vuoksi mekin päädyimme sen tekemään. Ostimme tämänkin tourin Get Your Guide -yhtiöltä (85e/hlö), mutta tällä kertaa minibussilla. Snæfellsnesin iso bussi toimi erittäin hyvin, vaikka en niin etukäteen uskonutkaan, mutta halusimme kokeilla myös minibussia. Edellispäivän opas oli myös niin hyvä, että siitä oli vaikea parantaa.

Golden Circle kierroksemme lähti yhdeksältä aamulla. Ensimmäinen pysähdyksemme oli 60km päässä Reykjavikista sijaitseva volkaaninen Kerið-kraaterijärvi. Tämän jälkeen kierros jatkui vesiputouksen kautta isommalle Gullfoss-vesiputoukselle. Kierroksen kääntöpiste oli Geysir, jonka luona pyörimme tunnin ajan ihmetellen geotermistä maata ja katsellen, kun geysir purkautuu noin 5 min välein. Geysiiriltä ajoimme Reykjavikiin Þingvellir-kansallispuiston läpi, jossa voi nähdä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkanemissauman. Tässä vaiheessa kierrosta tuuli yltyi hyvin voimaakkaaksi. Se oli ihan elämys itsessään seistä erkanemissauman luona niin kovassa tuulessa, että kamerat melkein lensivät kädestä ja suoraan kävely oli vaikeaa, kun tuuli heitteli.

Valitsemallemme kierrokselle olisi vielä kuulunut vierailu kasvihuonealueella ja perinteisten ruokien maistelu, mutta oppaamme mukaan tuuli saattoi yltyä niin kovaksi, että tiet suljettaisiin, minkä vuoksi jouduimme jättämään sen väliin. Kuulema on hyvin yleistä, että toureja joudutaan kokonaan perumaan sääolojen vuoksi, erityisesti talvella. Eli oikeastaan meillä kävi siinä mielessä tuuri, että molemmat toureistamme kuitenkin järjestettiin.

Golden Circleä oli joka paikassa kehuttu niin paljon, että odotukset siitä olivat aika korkealla, minkä vuoksi se ei ehkä tuntunutkaan niin  superhienolta. Ja varsinkin kun läntinen niemenkärki oli niin hyvä reissu. Mutta Golden Circle oli kuitenkin kiva nähdä, ja varmasti olisi jäänyt mietityttämään, jos emme olisi sitä tehneet.

Palasimme tourilta siis odotettua aikaisemmin ja tuuli ja sade myös Reykjavikissa todella olivat kovia. Halusimme illalla vielä käydä katsomassa Kringlan-ostoskeskuksen, jonne menimme paikallisbussilla. En muista, milloin olisin ollut niin kovassa tuulessa ja sateessa, ja nyt Suomen säät tuntuvat hyvin miellyttäviltä. Tosin Islannissa säät muuttuvat niin nopeasti, että hirveää säätä ei kestä muutamaa tuntia pidempään…ennen kuin se taas uusiutuu.

Päivä 5
Reykjavik, Laugardalslaug-uimahalli

Tourit olivat tähän asti olleet hyviä, mutta halusimme nähdä myös Reykjavikia keskustan pääkatua enemmän. Aloitimme päivän lounaalla. ”Plokkfiskur”-kala-annos oli yksi koko reissun parhaista ruoista. Kävimme muutamilla kirpputoreilla ja secondhand-liikkeissä, joiden hintataso oli melko sama kuin Suomen ei-käytettyjen vaatteiden kaupoissa.

Reykjavikin uimaloita on kehuttu, niin halusimme kokea sellaisen turistisen Blue Lagoonin lisäksi. Valitsimme Laugardalslaug-uimalan, jossa oli parin ison altaan lisäksi kuusi pientä 37-44 asteista kuumavesiallasta, yksi lämmitetty merivesiallas ja vesiliukumäki. Sisäänpääsy opiskelijalta maksoi 8e. Laugardalslaug oli oikein hyvä kokemus, vaikka tässä ”paikallisten suosimassa” uimalassa vaikutti olevan yhtä paljon turisteja kuin paikallisiakin. Voin uskoa, että kesällä paikka on varmasti aivan täynnä, mutta nyt siellä oli mukavan rauhallista.

Päivä 6
Reykjavik, kansallismuseo ja Saaga-museo

Kai sitä pitää pariin museoonkin reissun aikana mennä. Reykjavikissa on museoita melko paljon, joista piti valita. Ajattelimme, että kansallismuseossa saisi hyvän yleiskäsityksen maan historiasta, ja se sijaitsi Islannin yliopiston vieressä, jonka halusimme myös nähdä. Kansallismuseossa liikuttiin 800-luvulta Viikingeistä ja maan asuttamisesta, keskiajan ja reformaation kautta Islannin itsenäistymiseen 1944 ja 2000-luvulle asti. Museossa oli hyviä havainnollistavia lyhyitä videoita.

Kansallismuseon jälkeen kävimme syömässä yliopistolla opiskelijoiden pitämässä ravintolassa, josta kävelimme kaupungin toiselle puolelle Saaga-museoon.

Saaga-museossa oli pieneen tilaan rakennettuja oikean ihmisen kokoisia nukkeja lavasteineen. Kävijöille annettiin MP3-soittimet, joihin oli tallennettu 17 parin minuutin mittaista kertomusta, joiden tilanteita lavasteet kuvasivat. Varsinaisen näyttelyn ulkopuolella oli lisäksi video, jossa näytettiin, miten nuket oli tehty käyttäen eläviä ihmisiä.

Kahden museon ja reissun lopun häämöttäessä alkoi tuntua, ettei jaksa enää vastaanottaa yhtään lisää informaatiota. Tourien oppaiden kertomukset ja museoiden tarjonta tukivat kyllä tosi hyvin toisiaan, ja tuntuu, että sain aika hyvän kuvan Islannista.

Päivä 7
Paluu kotiin

IcelandicAirin suora lento Helsinkiin lähti 7.30, joten meidän piti lähteä hostellistamme jo 3.30. Tällä kertaa otimme sen Fly Bussin Reykjavikista suoraan Keflavikin lentokentälle. Vaikka kolmen viimeisen yön hostelli ei ollut kaikista miellyttävin, oli sieltä kävelymatkaa bussiasemalle vain parisataa metriä. Iloitsimme siitä suuresti tuolloin aamuyöllä, kun alkoi koko reissun ensimmäinen räntäpyry tuulineen. Matka kentälle kesti noin 50min, joten meille jäi hyvin aikaa syödä eväitä aamupalaksi kentällä.

Kaiken kaikkiaan viikko talvi-Islannissa oli kokemisen arvoinen. Sanotaan, että talvikaudella Islannin hinnat ovat jopa puolet halvempia kuin kesällä. En ehkä uskalla kuvitella, mitä ne ovat kesällä, jos jo nyt pelästyimme erityisesti ruoan hintaa. Pelkästään Reykjavikiin en menisi paria päivää pidemmäksi aikaa, mutta jos saarella on mahdollista liikkua, niin onhan maisemat siellä hienoja. Suomen sääolot näyttävät nyt myös paljon mukavammilta. Voisin mennä Islantiin uudestaan erilaiselle reissulle, esimerkiksi kesällä autolla kiertämään enemmän. Vaikka kuulemma talven ja kesän sääolot eivät aina huomattavasti eroa toisistaan, mutta ainakin valoa ja lampaita on kesällä enemmän.